Pro Markkinatalouden paljon puhuvat kysymykset tuen hakijoille paljastuivat eilen. Demokraatti selvitti, miten ammattiyhdistysliikkeen Pro reilumpi yhteiskunta -yhdistys aikoo jakaa vaalirahaa.

Kysymyksenasettelusta pystyy lehden haastattelemien tuen hakijoiden mielestä päättelemään varsin helposti, mikä on yhdistykselle mieluisin tai ”oikea” vastaus.

Kritiikkiä kysymykset saivat siitä, etteivät ne anna tilaa annettujen vastausvaihtoehtojen väliin sopivalle ratkaisulle. Ainoa välimallin vastaus on ”En osaa sanoa”.

Esimerkiksi julkisen talouden velkakriisin ratkaisuksi tarjotaan pääasiassa menoleikkauksia tai pääasiassa verotuksen keinoja. Vastaavia kysymyksiä on esimerkiksi perintöveron sekä viikonloppu- ja iltalisien poistosta.

MILLAISIA ajatuksia työnantajaleirin kysymyslista herättää, Pro reilumpi yhteiskunta ry:n (PRY) asiamies Jyrki Konola?

– Sanoisin, että en olisi tehnyt samanlaisia kysymyksiä, hän muotoilee.

PRY:n tukisumma eduskuntavaaliehdokkaille jää Konolan mukaan alle miljoonaan euroon. Tästä potista vaalirahoitusta hakevat saavat eteensä hänen mukaansa laveampia kysymyksiä kuin Pro Markkinatalous esittää.

– Kuten viime kerrallakin, tulee muutama kysymys, jolla selvitetään vähän hakijan arvo- ja asennemaailmaa tai näkökulmaa asioihin, mutta emme kysy mitään konkreettista lupausta (mitä asioita ajaa), vaan yleisluontoisemmin, hän kertoo.

Jos Pro Markkinatalouden kysymyslistasta on melko selvästi luettavissa elinkeinoelämän vaalitavoitteet, pystyykö PRY:n kysymyksistä lukemaan ay-liikkeen vastaavat?

Konola luonnehtii, että kysymyksistä voi arvioida yleiset tavoitteet reilusta työelämästä ja hyvinvointi- ja sopimusyhteiskunnan puolustamisesta.

– Tavoitteitamme on, ettei Suomessa olisi työmarkkinarikollisuutta, että rehelliset yritykset pärjäisivät, eikä kukaan epärehellinen yrittäjä saisi kilpailuhyötyä työntekijöiden oikeuksien polkemisesta. Ammattiyhdistysliike on sitoutunut sopimusyhteiskuntaan ja hyvinvointivaltioajatteluun. Visiomme on maailman paras työelämä, hän summaa.

VAALIRAHOITUSTA palkansaajakeskusjärjestö SAK:n viime eduskuntavaalien alla perustamalta PRY:ltä voivat saada ehdokkaat, jotka jakavat yhdistyksen tavoitteet.

Konolan mukaan päätöksen tuesta tekee PRY:n hallitus. Päätös tehdään hakemuksen perusteella, mutta myös esimerkiksi ehdokkaiden kotisivuilta ja sosiaalisesta mediasta katsotaan, millaisia ajatuksia heillä on.

– Istuvien kansanedustajien arvioiminen on vähän helpompaa, koska heistä on kertynyt näyttöä siitä, miten he ovat suhtautuneet työelämäkysymyksiin tai sopimusyhteiskuntaan, Konola kertoo.

Hakua ei ole vielä avattu yhdistyksen verkkosivuille, mutta tavoitteena on Konolan mukaan saada haku käyntiin marraskuun aikana.

Viime eduskuntavaaleissa PRY:ltä tukea sai 214 ehdokasta. Tuen saajien joukossa oli väkeä jokaisesta eduskuntapuolueesta, mutta eniten heitä oli SDP:stä (115) ja vasemmistoliitosta (60).

Konolan mukaan ketään ei suljeta ennakolta tuen ulkopuolelle.

– Toivon, että ihan kaikista puolueista löytyy ehdokkaita, jotka ovat niin sanotusti duunarin puolella.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Pro reilumpi yhteiskunta -yhdistyksen asiamies Jyrki Konola. (Kuva: SAK)

Vaalirahaa PRY jakoi viime eduskuntavaaleissa yhteensä 632 355 euroa. Tukisumma ehdokasta kohden oli keskimäärin 2955 euroa.

Kaikille ehdokkaille rahaa ei jaettu yhtä paljon, mutta alaraja oli kaikilla sama eli pienin summa, joka on kerrottava ehdokkaan omassa vaalirahailmoituksessa. Viime vaaleissa summa oli 1500 euroa, tulevissa vaaleissa ilmoitusraja on 2000 euroa.

– Yhdistyksen tavoitteena on lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja edistää, että Suomessa olisi käytössä kampanjakatto. Sen takia haluamme tehdä niin isoja lahjoituksia, että ehdokas ilmoittaa meiltä saamansa tuen – olemme avoimuuden ja läpinäkyvyyden kannalla, Konola perustelee.

ELINKEINOELÄMÄN ja ay-liikkeen ero vaalirahoitukseen käytettävien eurojen määrässä on suuri.

Millaisena haasteena PRY:n Jyrki Konola sen näkee?

– Se on ongelma, että ehdokkaiden vaalibudjetit ovat todella erikokoisia. On ihan selvää, että on aivan eri asia tehdä vaalikampanjaa kymmenellätuhannella eurolla kuin sadallatuhannella. Me yritämme omalla vaatimattomalla panoksellamme tukea erityisesti sellaisia ehdokkaita, jotka ovat pienemmillä vaalikampanjoilla tekemässä työtään, jotta se ero ei olisi niin iso.

Kun elinkeinoelämällä on enemmän liitua, jolla piirtää, niin mitä muuta kuin rahaa ay-liike voi tarjota tukemilleen ehdokkaille tasoittaakseen pelikenttää? Lähinnä henkistä tukea, Konola sanoo.

– Meillä on tulossa työväestölle suunnattu äänestysaktivointikampanja, jossa kannustetaan ja yllytetään ihmisiä äänestämään. Kannustamme totta kai myös ihmisiä lähtemään ehdolle tai erilaisiin tukiporukoihin.

Onko institutionaalisen vaalirahoituksen systeemi, jossa organisaatiot, järjestöt, yritykset ja säätiöt jakavat tukea ehdokkaille, ongelmallinen?

Konola nostaa esiin Yhdysvallat, jossa merkittävä osa vaalikamppailua on kisailua rahasta. Mediakin seuraa tarkasti, kuinka paljon puolueet ovat keränneet ”valtaviin sotakassoihinsa”.

– Se vie huomiota ehkä vääriin asioihin. Eikö vaaleissa kuitenkin ole kysymys kansakunnan suunnasta ja siitä arvopohjasta, mikä niillä ihmisillä on, jotka päättäviin asemiin valitaan? Pahimmillaan kamppailu rahasta jopa korostaa ehdokkaiden taloudellisten resurssien eroa. Me yritämme hiukan tasoittaa tilannetta.